Iltana erään lauantain

Hyvää iltaa rakkaat lukijat!

Kuullostipa taas joltain uutisten lukijalta tai juontajan alotussanoilta :D Ehkäpä se oli ennustus, jos mä vaikka alkasinki jommaks kummaks! Miltä kuullostas? Musta ainaki ihan pirun hyvältä. Oon nimittäin aina halunnu telkkariin ja olla kuuluisa. Se ois hauskaa, vapauttavaa. Ei sellasta toimistossa istumista tai kassalla kököttämistä. Mitenhän mä nyt taas tähänki asiaan eksyin -.-' 

Eilen oli siis perjantai. Se olikin sitte vähä erilainen perjantai. Normaalisti tuona viikon viimeisenä arkipäivänä mulla ei oo koulua, ja sen vuoksi oonkin menny aina töihin. Pikkasen tienaamaan mun pienten tukien lisäksi. Vaan, eilenpäs en mennykkään. Sen sijaan lähettiin tyttöjen kans (meän tiimin tytöt) ajamaan aamulla puol kaheksan aikaan kohti Rovanimeä, tarkennettuna Tivolia. Matkan syynä ei siis ollu mikää normaali huvittelu-/shoppailuvietti, vaan ihan asiallinen seminaari.

Fläsh-tapahtuman aiheena oli oman tien löytäminen ja selviytyminen. Puhujina oli useita yrittäjiä, opiskelija sekä yrityksensä menettänyt ihminen kertomansa oman tarinansa. Kuuntelin innostuneita ja mielenkiintoisia kertojia, ja yritin ottaa oppia tulevaisuutta varten. Kuitenkin kaikista paras ja mielenkiintoisin esitys oli itse Arman Alizadilla, joka olikin tapahtuman päätähti. Hän vietti lavalla tapahtuman viimeiset puolitoista tuntia, kertoen omista kokemuksistaan ja kuinka päätyi tv-alalle. Kaikki hänen kokemuksensa ovat olleet jotain niin suurta ja mahtavaa, ainakin minun maailmaani verrattuna, etten vaan voi ymmärtää, kuinka hän on uskaltanut. Kuten Arman itsekin korosti ja muistutti, että pelon ei saa antaa hallita elämää. Hänkään ei ole peloitta astellut, vaan rohkeasti voittanut pelkonsa ja antanut palaa. 

Olen miettinyt Armanin sanoja tässä nyt päivän ja tullut siihen tulokseen, että minuh täytyy myös rikkoa omia rajojani. Aion mennä ennen kesälomaa Torniossa ilmaiseksi viikoittain järjestettävään korva-akupunktioon. Ja nyt jokainen varmaa ihmettelee, että miks. No, vastaus on erittäin selkeä. Mähän pelkään ihan julmetusti piikkejä. Akupunktiota en oo voinu aikasemmin ees ajatella, koska ajatus usean piikin tunkemisesta mun ihon sisään alkaa pelottaa heti. Ja nyt, mä aion voittaa itseni ja mennä sinne. Pakkohan mun on. En mä muuten ikinä kasva ulos näistä mun typeristä peloista. Ja vaikka se ei pelkoa poistaskaa, nii ainaki mun itsevarmuus kasvaa, koska mä oon uskaltanu.

Toinen mitä oon ajatellu tehä voittaakseni mun pelot, on hypätä benji-hyppy. Sitä mä oon suunnitellu jo pitemmän aikaa. En oo ees varma oonko jo kertonu siitä teille aiemmin, mutta mikäli en, niin sanonpa sitten nyt. Eli, mä pelkään korkeita, avonaisia paikkoja. Ja ei mitkään korkeilla parvekkeilla seisomiset oikeen tunnu sen pelon todelliselta voittamiselta. Mutta tää benji-hyppy vois olla sellane. Lisäks se on iso kokemus, jonka aika moni ihmminen kokee ja haluais kokea. Se on suuri askel lähes jokaiselle. Kun sitä ei kuitenkaan ihan arkisin sillain voi kokea ja testata. 

Nyt mä voisin kertoa teille mun tästä päivästä sitten :)

Eli, mä heräsin aika myöhään. Vasta kahen aikaan päivällä. Tosin eilen illalla valvoin tosi myöhään, että nukuin vaa univelkoja pois. Sitähän varten ne viikonloput on, eikös :3 Sitte mä siivoilin tässä vähän, ja mietin että milleköhän fiksulle sitä alkais, ettei mee hyvä päivä ihan hukkaan. Päätin sitten alkaa reenaileen taas pitkästä aikaa. Tanssiskelin, jumppasin, tein lihaksia ja alotin ton lankkuhaasteen. (mikäli et tiedä mikä se on, laitan postauksen loppuun idean).Kaiken reenamisen jälkee mulla oli joka paikka jumissa. Vatta ihan kipee ja jalat jumissa. En ois varmaa ees portaita päässy alas. Reenauksen jälkee mä päätin tehä pitkästä aikaa jotain herkkua itelleni. Leivoin omenapiirakan, sellasen yksinkertasen ja iisin, mutta silti makena ja hyvän omenapiiraan :) Maistoinki jo muutaman palasen ja hyvää oli :3 Tän kirjottamisen päätökseen saatuani, mä painelen sohvan nurkkaan (tai vaihtoehtosesti sänkyyn) ja alan lukemaan :) Siihenkää en oo uppoutunu vähään aikaan, siispä nyt täytyy. 

Mutta hyvää yötä kaikille, ja te jotka bailaatte, biletätte tai juhlitte, nii pitäkää hauskaa munkin puolesta :) Kauniita unia

Smile! You are beautiful! <3

P.P.S. Tässä lupaamani lankkuhaasteen ohje 

OHJEET:

Päivä 1 - 20 sekuntia
Päivä 2 - 20 sekuntia
Päivä 3 - 30 sekuntia
Päivä 4 - 30 sekuntia
Päivä 5 - 40 sekuntia
Päivä 6 - LEPOA
Päivä 7 - 45 sekuntia
Päivä 8 - 45 sekuntia
Päivä 9 - 60 sekuntia
Päivä 10 - 60 sekuntia
Päivä 11 - 60 sekuntia
Päivä 12 - 90 sekuntia  
Päivä 13 - LEPOA
Päivä 14 - 90 sekuntia
Päivä 15 - 90 sekuntia
Päivä 16 - 120 sekuntia
Päivä 17 - 120 sekuntia
Päivä 18 - 150 sekuntia
Päivä 19 - LEPOA
Päivä 20 - 150 sekuntia
Päivä 21 - 150 sekuntia
Päivä 22 - 180 sekuntia
Päivä 23 - 180 sekuntia
Päivä 24 - 210 sekuntia
Päivä 25 - 210 sekuntia
Päivä 26 - LEPOA
Päivä 27 - 240 sekuntia
Päivä 28 - 240 sekuntia
Päivä 29 - 270 sekuntia
Päivä 30 – PIDÄ ASENTO NIIN PITKÄÄN KUIN PYSTYT !!