Aihe, josta mä tänään haluaisin puhua on mietityttäny mua jo jonku aikaa. Useaan otteeseen oon halunnu teillekin tästä kirjottaa, mutta en oo oikeen tienny miten pukea tää fiksusti tällaseen näkyvään muotoon. Kuten tiiätte, monet asiat kuullostaa omassa päässä harvinaisen hyvältä verrattuna siihen ku ne sanotaan äänee...
Mun aiheena siis on työ, erilaiset alat ja ihmisten ajatusmaailma niistä. Voisin alottaa tän sillai rennosti, että jokaisella meistä on unelma-ammatti. Se voi olla hyvinki luonnollinen, saavutettavissa oleva kuten lääkäri tai rakentaja, tai sitten useasti pelkäks haaveeks jäävä lentäjän tai laulajan tapainen unelma. Harvemmin kuitenkaan kuulee, että ihminen haluaa esim. kaupan myyjäks, siivojaks tai roskakuskiks.
Tuntuu, että yht vahvoja kuin unelmat, ihmisillä on halveksunta tiettyjä aloja kohtaan. Täysin ymmärrettävää, mielipideasioita. Voin ite rehellisesti sanoa, etten tosiaan haluais olla siivooja tai vanhusten hoitaja missään vaiheessa elämääni. Musta vaan ei oo sellaseen.
Ihmisten kuitenkaan ei pitäis halveksua, väheksyä ja naureskella näiden "vähemmän hienojen" alojen harrastajille. Koska jos aletaan miettimään, nii jokaista alaa täällä tarvitaan. Otetaan vaikka ekana esimerkiks tää kansan inhokki, roskakuski. Mietitään ekana mitä ne tekee. Tyhjentää yleiset ja yksityiset roskapöntöt, vie meidän kaikkien roskat pois oikeisiin paikkoihin. Tietyt roskankäsittelijät jopa lajittelee niitä teän tuottamia roskia. Ja nyt jos mietitte, et tätä ammattia ei ois... Miltä näyttäs kauppojen pihojen kierrätyspaikat? Oisko niitä ees? Miltä näyttäs omakotitalojen piharoskikset? Loppujen lopuks tää maailma ois aika lailla paskan peitossa ilman tätäkin niin halvesuttua ammattia. Vai voitko sanoa et ite jaksasit kulettaa omat roskas viikoittain kaatopaikalle?
Lassila Ja Tikanojalla oli muutama vuosi takaperin se kampanja, jossa ne uudisti autonsa. Sen tavallisen tylsän roska-auton kylkeen tuli teksti:
Huonoja uutisia pikkupojille:
Roskakuskin ammattia ei enää ole, mutta
RAAKA-AINEEN KERÄÄJÄ
-se vasta siisti jätkä on.
Sitten toinen ehkä vielä puhutumpi ja halveksutumpi ammatti, siivoja. Suurin työ ehkä siivoojilla on yleisissä tiloissa; koulut, työpaikat, kerrostalojen käytävät ja saunatilat, uimahalli yms. Ite etenki ylä-aste- ja vähän jopa vielä ammattikouluaikoinaki huomas et kuinka paskasesti ja likasesti ihmiset niitä yleisiä veesoja siel käyttää. Paskaset pöntöt ja nuuskatupot on ihan yleisiä. Mä en ees halua kuvitella miltä ne ois näyttäny viikon siivoamattomuuden jälkeen saati sit jos niitä ei siivottas ikinä. Ja senhän varmaa jokainen voi sanoa, että itteä ei huvittas niitä alkaa siivoamaan. Eli sataprosentttinen kunnioitus näitä siivoajia kohtaan!
Vielä viimeisenä esimerkkinä voisin antaa sen kassamyyjän. Ammatti josta kukaan ei oikeestaan unelmoi, mutta jossain vaiheessa elämää suurin osa sitä jonku aikaa tekee. Etelässä ja suurimmissa ketjuissa on jo aika lailla yleistyny nää itsepalvelukassat. Onhan se hienoa, että voi hoitaa omat ostoksensa, eikä väkeä tarvii palkata niin paljon. Mutta jos mietitään toiselta kannalta. Tässä maailmassa on paljon yksinäisiä ihmisiä, joiden ainoana kontaktina saattaa olla se lähikaupan mukava kassaneiti, jonka kans vaihetaan muutama tai jopa useampi sananen säästä. Vaikka mä en ite yksinäinen ookkaan, mutta oon hyvinki sosiaalinen ihminen, ja musta on kiva aina kaupassakäydessä jutskailla jotain pientä sen kassatyöntekijän kans. Se tuo siihen sellasen ihmismäisen kosketuksen. Entäpä sit, jos kaupan työntekijät korvattas itsepalvelukassoilla, ja kone söiski sun rahat? Tai jos tarvisit apua tuotteen löytämiseen? Vaikka ne koneet käteviä onki, nii ei niistä nyt ihan taida ihmisen korvikkeita saada millään.
Ihmiset siis, miettikää niitä aloja sen ällöttävyyden lisäksi myös siltä kantilta, et kuinka paljon joutusitte ite tekee, jos ne lopetettas. Meillä ihmisillä on tapana vaan asettaa tietyt alat ja nimikkeet jalustalle ja nauraa muille sit. Aloja joita ei tarvita, ei tässä maassa oo. Jos alalla on työntekijöitä ja rahavirtaa, nii kyllä sitä sillon tarvitaan.
