Hallo!
Kaikki on taas ihan sekasi!! Mutta positiivisella tavalla. En tiiä oonko aiemmin kertonu, et oon suuri fani, TOSI suuri fani siis. Ja kyseinen bändi on Tokio Hotel. Oon digannu sitä jo, about 6-7 vuotta, ellen jopa enemmän. Kotona asuessa mun ylisuuren huoneen kaikki seinät oli täynnä TH-julisteita, jotka muuten on vieläki kaikki mulla tallessa. Mulla on CD:t, DVD:t ja fan fiction-vihot :D Ja paras hetki mun elämässä oli se niiden keikka sillon Helsingissä, Hartwall Areenalla vuonna 2010, lähestulkoon eturivissä. Koskettavia muistoja.

Kaikki vanhat tunteet, muistot, fanitus palas mun mieleen. Kaivoin esiin mun TH-tuotteet ja aloin suunnittelemaan uuden ficin kirjottamista. Laitoin jopa puhelimeen taustakuviks ihanat Billin ja Tomin :3 Ja mikä pahinta (?), haluttas ripustaa noi kymmenet julisteet ja seinäliput seinille ja rakentaa Billille se oma fanialttari <3 Tuntuu ku mä oisin taas 16-vuotias teinityttö.
Mut jotenki mä en nää sitä negatiivisena asiana. Mä oon saanu tästä bändistä voimaa ja apua mun vaikeisiin hetkiin jo niin monta vuotta. Ja nyt itku silmässä (onnesta tietty) kuuntelen niiden musiikkia, ja ootan keikkaa. Oon jotenki saanu taas elämäniloni ja intoni takasi. Tekee mieli kirjottaa, piirtää ja opetella saksaa. Näättekö tässä mitään negatiivista? En mä ainakaan :)
Lukitusnäytön taustakuva
Aloitusnäytön taustakuva
Ja tässäpä vielä muutama biisi, jos haluat kuunnella, millasta musaa nää ihanuudet nykyää tekee :3
Love Who Loves You Back: (ehdoton suosikki tällä hetkellä)
Run Run Run:
Ja tässä linkki koko albumiin Spotifyssa:
Kuunnelkaa ja rakastukaa <3